EU:n CBAM-vaikutusten analyysi: hiilidioksidipäästöjen kustannukset ruostumattomasta teräksestä valmistetun liitäntälevyn valmistukseen ja vientistrategioihin

EU:n CBAM-vaikutusten analyysi: hiilidioksidipäästöjen kustannukset ruostumattomasta teräksestä valmistetun liitäntälevyn valmistukseen ja vientistrategioihin

Yhteenveto

Euroopan unionin Hiilitasausjärjestelmä (CBAM) edustaa muutosta aiheuttavaa sääntelykehystä, joka vaikuttaa merkittävästi kiinalaisiin ruostumattoman teräksen liitännäisten valmistajiin, jotka vievät tuotteitaan eurooppalaisille markkinoille. Siirtymävaiheen (lokakuu 2023–joulukuu 2025) aikana yritysten on raportoitava upotetut päästöt ilman taloudellisia velvoitteita, mutta vuodesta 2026 alkaen hiilikustannukset perustuu EU:n päästökaupan järjestelmän (ETS) oikeuksien hintoihin. Tässä analyysissä tarkastellaan yhteensopivuusvaatimuksia, kustannusten vaikutusta ja strategisia mukautumistoimia, joita kiinalaisilta tuottajilta vaaditaan ylläpitääkseen kilpailukykyään EU:n markkinoilla siirryttäessä uuteen hiilin hinnoittelun todellisuuteen.

1 CBAM-mekanismi ja aikataulu

1.1 Säädöskehys

CBAM on suunniteltu estämään hiilivuoto takaamalla, että tuotuun tavaraan kohdistuu samanlainen hiilikustannus kuin EU:n päästökaupan järjestelmään (ETS) kuuluvien tuotteiden osalta. Ruiskevääntimille ja rauta/terästuotteille tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Sisällytettyjen päästöjen raportointi kattaa suorat päästöt (ensimmäinen laajuusluokka, Scope 1) ja sähköntuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt (toinen laajuusluokka, Scope 2)

• Taloudelliset velvoitteet perustuvat EU:n päästökaupan järjestelmän oikeuksien hintoihin vähennettynä millä tahansa alueella maksetulla hiilin hinnalla

• Sertifiointivaatimukset päästötietojen vahvistamiseksi

• Vaiheittainen käyttöönotto yhdessä ilmaisten EU ETS-kiintiöiden vähentämisen kanssa

1.2 Käyttöönottoajankohta

• Siirtymävaihe (lokakuu 2023–joulukuu 2025) : Kertakäyttöisten päästöjen neljännesittäinen raportointi ilman rahoituseriä

• Täysi käyttöönotto (tammikuu 2026 alkaen) : Rahoitusvelvollisuudet alkavat, kattamaan alun perin 100 % upotetuista päästöistä vähennettyinä ilmaisten EU ETS-kiintiöiden vähennysaikataululla

• Soveltamisalan laajennus : Kattaa tällä hetkellä suorat päästöt ja sähkönsäähän liittyvät epäsuorat päästöt; mahdollinen tuleva laajennus koskemaan muita epäsuoria päästöjä

2 Hiilijalanjäljen laskenta ruostumattomille teräsnieleille

2.1 Päästöintensiteettiluokitukset

Ruostumattomien teräsnieleiden valmistus tuottaa merkittäviä hiilipäästöjä koko valmistusprosessin ajan:

Taulukko: Tyypilliset hiilipäästöt ruostumattomien teräsnieleiden valmistukseen liittyen

2,2 CBAM-kustannusarviot

Perustuen nykyisiin EU ETS -päästöoikeuksien hintoihin (noin 85 euroa/tonni CO₂ vuonna 2024) ja tyypillisiin päästöintensiteetteihin:

• Alhaisempi päästöskenaario (5,9 tCO₂/t): 501,5 €/tonni CBAM-kustannus

• Korkeamman päästöskenarion (10,2 tCO₂/t): 867 €/tonni CBAM-kustannus

• Keskiarvoskenaario (7,8 tCO₂/t): 663 €/tonni CBAM-kustannus

Nämä kustannukset edustavat 15–25 %:n hinnan nousua nykyisiin ruostumattomien teräsliitännäisten viennin hintoihin, mikä vaikuttaa merkittävästi kilpailukykyyn.

3 Kiinan tuotantokulttuuri ja haasteet

3.1 Nykyinen päästöprofiili

Kiinan ruostumattoman teräksen tuotantoon liittyy erityisiä hiilipäästöhaasteita:

• Sähköverkon hiilijalanjälkä : Noin 0,6–0,7 kg CO₂/kWh, korkeampi kuin EU:n keskiarvo

• Hiilen riippuvuus : Merkittävä osa energiasta tulee hiilivoimalla tuotettua sähköä

• Prosessipäästöt : Korkeat päästöt perinteisistä tuotantomenetelmistä

• Raportointinfrastruktuuri : Rajallinen kokemus yksityiskohtaisesta hiilitaseesta

3.2 Alueelliset erot

Päästöjen määrä vaihtelee merkittävästi Kiinan tuotantoalueiden välillä:

• Rannikko-provinssit : Yleensä alhaisemmat päästöt paremmasta sähköverkkoseoksesta ja uudemmista laitoksista johtuen

• Sisämaiden alueet : Korkeampi päästöintensiteetti hiilivoimasta johtuen

• Erikoistuneet tuotantovyöhykkeet : Jotkin alueet sijoittavat vähähiilisiin teknologioihin

4 Strateginen vastaustoimien viitekehys

4.1 Välittömät toimet (2024–2025)

Päästöjen laskenta ja vahvistaminen

• Toteuta tehokkaat valvontajärjestelmät tarkkojen päästötietojen keräämiseksi

• Kehitä vahvistusprotokollat jotka täyttävät EU:n CBAM-vaatimukset

• Perustaa tuotetason hiilitase jokaista liitostyyppiä ja valmistuserää kohti

• Varmista riippumaton kolmannen osapuolen vahvistus päästötiedoista

Toimitusketjun optimointi

• Kartoita hiilijalanjälki koko toimitusketjussa

• Kannustaa toimittajia vähentämään päästöjä

• Harkita paikallista hankintaa vähemmän hiilijalanjälkäisistä materiaaleista

• Optimoi logistiikkaa vähentääkseen kuljetuspäästöjä

4.2 Keskipitkän ajan strategiat (2026–2030)

Valmistusprosessien parantaminen

• Energiatehokkuuden parantaminen : Käytä jätelämmön talteenottoa, korkean tehokkuuden moottoreita ja optimoituja prosessien ohjausjärjestelmiä (mahdollinen päästöjen vähennys 15–25 %)

• Polttoaineen vaihto : Siirtyminen kivihiilestä maakaasuun tai uusiutuviin energialähteisiin

• Sähköistys : Korvataan fossiiliseen polttoaineeseen perustuvat prosessit sähköllä, kun se on mahdollista

• Romun hyödyntäminen : Ruostumattoman teräksen romun käytön lisääminen tuotantoseoksessa

Teknologiaan Investointi

• Edistyneitä sulatusteknologioita : Sähkökaarilta, jotka käyttävät uusiutuvaa sähköenergiaa

• Digitalisaatio : Tekoälyyn perustuvat energianhallintajärjestelmät

• Hiilidioksidin kiintyminen : Prosessipäästöjen keruuta koskevat kokeiluhankeprojektit

• Uusiutuva energia : Investointeja aurinko-, tuulivoimaan tai uusiutuvan energian sertifikaattien ostamiseen

4.3 Pitkän aikavälin muutokset (2030+)

Perustavanlaatuiset liiketoimintamallien muutokset

• Kiertotalouden integrointi : Suunnittelu purkamista, uudelleenvalmistusta ja kierrätystä varten

• Tuote-palvelujärjestelmät : Siirtyminen liitännäisten myynnistä tiiviysratkaisujen tarjontaan

• Maantieteellinen monipuolistaminen : Harkitse paikallista tuotantoa EU:ssa tai sen naapurimaissa

• Arvoketjun uudelleensijoittaminen : Keskeistyminen korkean arvon, matalan volyymin erikoistuotteisiin

5 kilpailuaseman strategiaa

5.1 Kustannusjohtajuus hiplenemisen kautta

• Kunnianhimoiset päästöjen vähennystavoitteet : Tukeudutaan EU:n ilmaston tavoitteisiin

• Maksu vähähiilisistä tuotteista : Kehitä sertifioidut vähähiiliset tuotejohdot

• Hiilidioksidipäästöjen sisäistäminen : Sisällytä hiilikustannukset tuotteiden hinnoitteluun

• Elinkaarianalyysi : Osoita alempi kokonaisomistuskustannus vaikka alkuperäinen hinta olisi korkeampi

5.2 Eriyttämistrategiat

• Hiilijalanjäljen läpinäkyvyys : Toimita vahvistettu hiilijalanjälki jokaiselle lähetystä kohti

• Ympäristötiedotukset : Kolmannen osapuolen varmennettu ympäristösuorituskyky

• Ympäristösertifiointi : Tavoitellaan tunnistettuja ympäristöstandardeja

• Asiakasyhteistyö : Yhteistyö EU-kumppanien kanssa hiilipäästöjen vähentämiseksi

5.3 Markkinoiden mukautuminen

• Asiakassegmentointi : Keskity ympäristöystävällisiin ostajiin

• Tuotteen uudelleensuunnittelu : Kehitä laippoja, joiden upotettu hiilijalanjälki on pienempi

• Palvelun parantaminen : Tarjoa hiilinioutuskalusto tai -sisäisiä palveluita

• Politiikkatoiminta : Osallistu EU:n sääntelykehitystyöhön

6 Taloudelliset vaikutukset ja riskien hallinta

6.1 Kustannusennusteet ja skenaariot

Taulukko: Taloudellisten vaikutusten skenaariot tyypilliselle viennistä

6.2 Riskien hallintatoimet

• Hiilidioksidipäästöjen hinnan suojaaminen : Kehitä strategioita EU ETS -päästökaupan hinnan vaihtelun hallintaan

• Sopimuksen uudelleenjärjestely : Sisällytä hiilikustannusten korjauslausekkeet sopimuksiin

• Taloudellinen suunnittelu : Perustetaan hiilikustannusvastuuvaroja

• Vakuutustuotteet : Tutki hiilidioksidipäästöjen kattamista vakuutuksessa

7 Säädösten ja kampanjatyön kehittäminen

7.1 Teollisuuden yhteistyö

• Sektorin laajuiset aloitteet : Kehitä teollisuuden keskimääräisiä päästökerroimia

• Teknologian jakaminen : Yhteistyö parhaista käytettävissä olevista tekniikoista

• Standardointi : Työskentele yhdenmukaistettujen hiililaskentamenetelmien parissa

• Kapasiteetin rakentaminen : Tukemaan pk-yrityksiä päästöjen raportoinnissa

7.2 Viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut

• Kotimainen hiilineutraalisuushintojen määrittely : Edistä EU-järjestelmien kanssa yhdenmukaisuutta

• Vahvistusinfrastruktuuri : Tukemaan sertifioitujen vahvistuselinten kehittämistä

• Vientiä tukevat ohjelmat : Kehitä tukea CBAM-sääntöjen noudattamiseksi

• Kansainväliset neuvottelut : Osallistu EU:n ja Kiinan ilmaston vuoropuheluun

8 Esimerkkitapaus: Kuvitteellisen valmistajan reaktio

8.1 Yrityksen profiili

• Vuotuiset EU-viennit : 5 000 tonnia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja liitännäisosia

• Nykyinen päästöintensiivisyys : 8,2 tCO₂/tonni

• Tuotannon sijainti : Kiinan rannikkoalue, jossa sähköverkon sähkön hiilijalanjälki on 0,65 kg CO₂/kWh

• Nykyinen hinta : €3 300/tonni

8.2 CBAM-vaikutusten arviointi

• Alkuperäinen CBAM-kustannus : €697/tonni (8,2 × €85)

• Tarvittava hinnankorotus : 21,1 %

• Vuosittainen CBAM-kustannus : €3,485 miljoonaa

8,3 Parannusskenaario

Energiatehokkuustoimien toteuttamisen ja 30 %:n uudistuvan sähkön käyttöönoton jälkeen:

• Parannettu päästöintensiteetti : 6,1 tCO₂/tonni

• Alennettu CBAM-kustannus : 518,5 euroa/tonni

• Tarvittava hinnankorotus : 15,7 %

• Vuosittainen CBAM-kustannus : 2,593 miljoonaa euroa

• Säästöjä : 892 000 euroa vuodessa

9 Johtopäätökset ja suositukset

9.1 Strategiset tavoitteet

EU:n CBAM edustaa sekä merkittävää haastetta ja että mahdollisuutta kiinalaisille ruostumattomien teräsliitännäisten valmistajille. Yritykset, jotka tarttuvat aktiivisesti hiilijalanjälkeensä, voivat muuttaa sääntelyvaatimukset kilpailueduksi seuraavien toimien kautta:

1. Päästöjen läpinäkyvyys ja vahvistettu raportointi

2. Prosessien uudistaminen vähentää hiilitiheyttä

3. Strateginen sijoittuminen alhaisen hiilipäästöisen markkina-alueen osalta

4. Ketjuyhteistyö vähentää upotettua hiiliä

5. Taloudellinen suunnittelu hiilikustannusten hallinta

9.2 Toteutussuunnitelma

Lyhytaikainen (0–12 kuukautta)

• Rakenna hiilitaseen hallintakapasiteetteja

• Suorita tarkka päästöjen perustason arviointi

• Yhteistyö vahvistajien kanssa

• Kehitä CBAM-raportointiprosessit

Keskipitkä aikataulu (1–3 vuotta)

• Toteuta nopeasti toteutettavat päästöjen vähennystoimet

• Sijoita energiatehokkuuden parantamiseen

• Kehitä matalähiilisiä tuotetarjouksia

• Rakenna asiakassuhteita hiilijalanjäljen perusteella

Pitkän ajan (3–5 vuotta)

• Muuntaa valmistusprosessit matalan hiilijalan jäljen tuotantoon

• Yhdistää kierrätystalouden periaatteet

• Harkitaan maantieteellistä monipuolistamista

• Edistää teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia

9.3 Lopullinen arviointi

CBAM-mukautuksella on tulevaisuudessa ratkaiseva vaikutus ruostumattomien teräsliitännäisten kilpailutilanteeseen EU:n markkinoilla. Kiinalaiset valmistajat, jotka ottavat hiilijalan jäljen hallinnan yhdeksi keskeiseksi liiketoiminnan tavoitteeksi, sijoittuvat parhaiten säilyttämään ja kasvattamaan markkinaosuuksiaan. Myöhästyneet toimet voivat johtaa merkittäviin kustannuksien nousuihin ja mahdolliseen markkinoiden sulkemiseen.

Siirtyminen matalan hiilijalan jäljen valmistukseen ei ole enää vapaaehtoinen valinta, vaan välttämätön askel jatkuvaa pääsyä EU:n markkinoille. Yritykset, jotka nopeasti ymmärtävät, mittaavat ja vähentävät hiilijalan jälkeään, pystyvät hallinnoimaan CBAM-mukautuksen kustannuksia tehokkaasti ja voivat löytää uusia kilpailuedun lähteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen keskittyvässä globaalissa markkinatilanteessa.